On taas se aika vuodesta, kun taloyhtiöissä laaditaan, hyväksytään ja vahvistetaan uudet talousarviot. Asiassa kannattaa ottaa huomioon seuraavat seikat:
Isännöinnin uuden hinnaston myötä isännöintipalveluiden hinnoittelun rakenne hieman muuttuu ja tästä johtuen volyymiperusteisuus toteutuu isännöinnin kustannuksissa paremmin. Uusi hinnasto astuu voimaan 1.3.2026 lukien.
Loimua muutti kaukolämmön hinnoittelua 1.11.2025 lukien, jonka myötä kaukolämmön kokonaishinnan nousu on 2-6 %. Muutos on asiakaskohtainen, koska hintauudistuksen vaikutus riippuu kiinteistön lämmitysprofiilista. Uudessa hinnoittelussa perusmaksun osuus on noin 30 % ja energiamaksun osuus on noin 70 %. Perusmaksun osuus on enemmän kuin aiemmin, energiamaksun vastaavasti vähemmän. Lisäksi Hämeenlinnassa tuli käyttöön kausihinta, jossa vuodenajalla on vaikutus energianmaksuun. Kausihinnoittelu ei ole käytössä muilla alueilla. Vuoden takainen hinnankorotus Loimualla oli noin 5 %.
Veden käyttömaksut pysyvät ennallaan vuodelle 2026 sekä Janakkalan Vedellä (4,50 €/m3) että HS-Vedellä (4,96 €/m3). Janakkalan Veden perusmaksut nousevat 5 %, HS-Veden perusmaksut eivät nouse. Janakkalan Vedellä vuoden takainen korotus veden hintaan oli käyttömaksujen osalta 1 % ja perusmaksujen osalta 3,5 %. HS-vedellä on hinnat ovat muuttuneet viimeksi 1.9.2024, jolloin käyttömaksuihin tuli heillä 11,33 % korotus ja perusmaksuihin joko 12 % tai 15 % korotus riippuen taloyhtiön huoneistojen lukumäärästä.
Kiinteistöverot pysyvät ennallaan Janakkalassa, Hattulassa ja Hämeenlinnassa. Hattulassa ja Janakkalassa maapohjan veroprosentti on 1,30 ja asuinrakennusten veroprosentti 0,50. Hämeenlinnassa vastaavat prosentit ovat 1,35 ja 0,60.
Sähkö on ollut viime päivinä kallista, mutta siitä huolimatta markkinahintaisen sähkön verollinen hintaennuste vuodelle 2026 on maltillinen, noin 6,3 snt / kWh.
Vakuutusmaksut ovat pääsääntöisesti jo tulleet tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Kiinteistövakuutusten vuosimaksujen osalta korotus on vastaavanlainen mihin edellisvuosina on totuttu eli keskimäärin 10 % luokkaa. Korotusten suuruus vaihtelee ja vakuutuksen hintaan vaikuttaa voimakkaasti taloyhtiön vahinko- ja korjaushistoria, etenkin käyttövesiputkien iällä on iso merkitys. Vakuutusyhtiöt perustavat hinnankorotukset useisiin tekijöihin: vahinkohistoriaan, vakuutuslajien kannattavuuteen, rakentamisen kustannustason nousuun sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin, jotka lisäävät vahinkojen riskiä ja korvauskustannuksia.
Taloyhtiölainojen osalta nykyistä isompiin lainanhoitokustannuksiin ei todennäköisesti tarvitse varautua. Viitekorot ovat olleet laskusuunnassa viimeisen vuoden aikana. Toki moni asia vaikuttaa lainanhoitoon, joten pelkästään viitekoron kehitystä ei auta tarkkailla. Lainansaantiin vaikuttaa voimakkaasti taloyhtiön tekninen kunto ja taloudellinen tilanne, joten taloyhtiön lainalla rahoitettavissa hankinnoissa kannattaa lainansaanti ja uuden lain ehdot varmistaa huolellisesti ennen investointipäätöksiä.
Talousarvioita laadittaessa on tärkeää huomioida rahoitusvastikkeiden mahdollinen siirtyvä alijäämä ja suhteuttaa se lainanhoitokuluihin. Rahoitusvastikkeen alijäämää ei ole hyvä kertyä, joskaan iso ylijäämäkään ei ole hyväksi. Tilinpäätöksiä käsiteltäessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vastikejälkilaskelmiin. Jos siirtyvät vastikejäämät ovat negatiivisia, niin asiaan tulee reagoida. Hoitovastikkeen puolella negatiiviseen jäämään on reagoitava herkästi, koska yhtiön maksuvalmius tulee varmistaa. Taloyhtiö kannattaa pitää vakavaraisena, koska taloyhtiö tarvitsee rahaa nyt ja tulevaisuudessa.
Hoitovastikkeeseen luo korotuspainetta osaltaan se, että taloyhtiöille tulee uusia velvoitteita; yksi uusi velvoite on taloyhtiön palovaroittimet ja niihin kohdistuu taloyhtiön ylläpitovastuu. Myös Maanmittauslaitoksen Huoneistotietojärjestelmän toisen vaiheen myötä taloyhtiöille kohdistuu hallinnollisten tietojen ylläpitovastuu.
Keskuslämmitteisissä taloissa kannattaa huomioida se, että lämmityskausi jakautuu kahdelle tilikaudelle ja koska kuluvan lämmityskauden alku oli lämmin, niin todennäköisesti taloyhtiölle on säästynyt viime vuodelta lämmityskuluja. Tämän myötä mahdollisen kertyneen ylijäämän ei kannata antaa hämätä yhtiön taloudellista tilannetta ja tulevaa budjetointia. Myös mahdollinen kertymä kannattaa säästää taloyhtiön tilille, koska lämmityskustannuksia kyllä tulee vielä, kuten nyt käynnissä olevan pitkän pakkasjakson myötä.
Korjausbudjetin määritteleminen on asia, jota kannattaa miettiä tarkoin. Suosittelen ottamaan tavaksi budjetoida tietyn, riittävän suuren korjausrahan jokaiselle tilikaudelle vaikkei korjaustarpeita olisikaan tiedossa; tärkeää olisi, että budjetoitava summa olisi esimerkiksi viiden vuoden ajalla keskimääräisesti oikean suuruinen, mieluusti hieman ylijäämäinen. Silloin ei haittaa, jos joku yksittäinen vuosi budjetti ylittyy. Vuodet eivät ole keskenään samanlaisia ja vuosittaisten korjausmenojen vaihtelu on taloyhtiöille tyypillistä. On kuitenkin turvallista kohdentaa korjauskulujen vaihtelu sellaiselle tasolle, että sillä ei ole vaikutusta yhtiön muuhun talouteen eikä maksuvalmiuteen. Korjauspuolella tuppaa tulemaan aika ajoin yllätyksiä, joten siksi varautuminen on tärkeää.
Lisätietoja
Jukka Pohjola
0503293053
jukka.pohjola@toimistopohjola.fi